Lyhennettä TOKO käytetään myös tottelevaisuuskoulutuksesta, mutta ennemmin se viittaa kokeeseen, josta myös kilpaillaan yleisesti. Kilpailut jaotellaan neljään luokassa, alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka, joten vasta-alkajillakin on mahdollisuus mitellä taitojaan. Luokasta pääsee siirtymään toiseen kun on päässyt läpi ainakin kerran omassa luokassaan, tai korkeintaan kolme, eli joku joka on koukussa ruusukkeiden voittamiseen ei voi jäädä alempaan luokkaan pilaamaan muiden voittomahdollisuuksia. Kilpailuissa testataan ohjaajan ja koiran yhteistyötä. TOKO:n voivat osallistua kaikki koirat, kilpailuissa ei ole laji- tai kokorajoituksia.

Paitsi varsinaista käskyjen noudattamista, eli esimerkiksi kutsumista luokse ja seuraamista käskystä, koiran pitää myös antaa tuomarin lähestyä koiraa ja käsitellä sitä. Kokeessa testataan tavallaan siis myös koiran ihmisystävällisyyttä. Yleensäkin koiran pitää olla rauhallinen joukossa, muiden koirien ja ihmisten seurassa, että sillä ja omistajalla olisi mahdollisuus selvitä kokeesta tai kilpailusta kunnialla. Mitään ihmeellisiä temppuja koiran ei kokeessa tarvitse tehdä, kaikki kokeet ovat asioita joista koiran pitäisi kyllä suoriutua, varsinkin perhekoiran, kuten paikallaan pysymistä käskystä ja seuraamista lieassa ja ilman liekaa. Koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja koiran asennetta tarkastellaan myös yleisesti: ohjeiden mukaan koiran pitää suoriutua tehtävistä iloisesti ja halukkaasti, ohjaajan iloisuudesta ja halukkuudesta ei säännöissä mainita. Oletettavasti jos koiran ohjaaja on ylettömän arka tai puree tuomareita, muita koiria tai yleisöä, kumpikin diskvalifioidaan? Onhan koiran tehtävä myöskin pitää huolta omistajansa sosiaalista taidoista!

Koiran tottelevaisuuskoulutus tekee koiran kanssa elämisestä miellyttävämpää, vaikkei osallistuisikaan kilpailuihin, ja sitä voi ja pitääkin harjoitella kotioloissa. Paikallisessa koirakerhossa käymällä oppii lisää ja saa tutustua uusiin ihmisiin ja koiriin. Sinne kannattaa suunnata vaikka ei aikoisi mennä TOKO-kilpaan eikä koiranäyttelyyn – jossa koiran ulkonäön lisäksi myös arvioidaan koiran käytöstä.